maanantai 30. huhtikuuta 2018

Rysävalaisin teko-ohje kuvineen

Tällaisen ison juuttinarusta solmitun rysävalaisimen tekemiseen tarvittavat materiaalit määräytyvät sen mukaan minkä kokoisen valaisimesta haluaa tehdä. Tämä esimerkkivalaisin on korkeudeltaan noin 80cm ja halkaisijaltaan leveimmästä kohtaa noin 50cm. Laitan tämän ohjeen tähän tämän mittojen mukaan, (mutta tätä on myös helppo soveltaa oman makunsa mukaiseen versioon jos tekee suuremmilla tai pienemmillä renkailla tai eri paksuisella narulla. Täälä logiikalla myös muoto voi olla mikä vain, vaikka pallo).


Tarvikkeet:


  • Noin 160 metriä 4mm paksua juuttinarua
  • 5 eri kokoista paksusta rautalangasta taivutettua metallirengasta (2 x 17cm 1 x 46cm 1 x 50cm 1 x 33cm) 
  • Vähän teippiä ja ohuempaa narua tai rautalankaa ripustamiseen


Ensin pätkitään narut sopivaan mittaan. Tähän varjostimeen tarvittiin 32 kappaletta 5 metrin mittaista pätkää. (Jos teet pienemmän tai ohuemmasta narusta, laita vähemmän naruja ja lyhennä niitä suhteessa.)

2.
 Aloita pienellä renkaalla johon laitat ripustusnarut (tai rautalangat) tasaisesti jotta saat sen roikkumaan vaaterissa (teippi auttaa niitä pysymään kohdillaan)

Sitten taita jokainen 5 metrinen naru puoliksi ja solmi se keskikohdastaan renkulaan näin, jotta siitä sitten roikkuu tavallaan kaksi 2,5 metrin pätkää yhdessä.

Kun kaikki narut on solmittu renkulaan päätä minkä kokoiset verkonsilmät haluat ja ala solmia narupareja yhteen samansuuntaisilla umpisolmuilla kuvan mukaisesti aina toinen naru toisesta naruparista. Koita tehdä solmut suht tasaiseen riviin. Tässä versiossa solmurivien väli on noin 5cm solmun reunasta toiseen korkeussuunnassa.

3.
(Havainnekuva umpisolmusta)
Solmi aina seuraava kierros solmuja yhteen viereisistä narupareista kun edellinen, jotta saat aikaan joustavat verkonsilmät.

4.
Kun olet solminut viisi kerrosta on aika lisätä ensimmäinen metallirengas kokoa 33cm. Laita se narujen ulkopuolelle ja ala solmia verkon naruja taas samaan tapaan umpisolmuun, niin että nyt metallirengas jää aina solmun sisään.

4.
Solmi ensin sieltä täältä tasaisesti, jotta saat renkaan hyvin vaateriin ja jatka sitten lopuilla solmuilla rengas kiinni verkkoon.

Tee sitten kaksi kerrosta solmuja ja lisää 50cm rengas verkkoon. Sen jälkeen taas kaksi kerrosta solmuja.

5.
Ja solmi sitten verkkoon 46cm rengas.

Sitten solmi kolme kerrosta solmuja

6.
Ja solmi viimeinen 17cm rengas verkkoon ja sen jälkeen pätki jäljellä roikkuvat narut itsellesi mieluisaan mittaan ja rysävalaisimesi on valmis.

Instructions to make a fyke net lampshade:

Materials :

  • 160 meters of 4mm jute rope 
  • 5 metal rings bent from metal wire 2 x 17cm 1 x 33cm 1 x 46cm and 1 x 50cm
  • Some rope or wire and a little bit of tape to hang it evenly.


1. Start by cutting the jute rope to 32 pieces each measuring 5 meters long.

2. Balance the first  17cm ring and hang it to good working level and tie every 5m rope to it from the middle so you get a 2,5m rope pair from each.

3. Start tying knots, take one rope from the other rope pair ant the second one from the other. Make one row at a time and tie always the opposite ropes on each row to make it a net.

4. After five rows of knots tie in the 33cm metal ring. Balance it first before tiying all the knots.

5. Make two rows of knots and tie in the 50cm metal ring, same as above. then make two more rows of knots and tie in the 46cm ring.

6. Make three rows of knots and tie in the second 17cm ring and after that finish the rest of the hanging ropes to a length you please.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Lisää puuhaa

Tässä laatikoiden pesun lomassa (mies pesi) kerkesin hyvin aloitella tämän juuttinaruprojektin numero kaksi, eli kevätmessuilta bongatun idean rysävarjostimesta puutarhaan. 
Olin jotenkin varautunut siihen, että tämän tekemiseen menisi ikä ja terveys, mutta se tulla tupsahtikin valmiiksi ihan tuosta vaan, muutamassa tunnissa eilen illalla.

Tekeminen oli helppoa ja sujuvaa, joskin pölyistä, mutta sitäkin antoisampaa kun valmista tuli niin nopsaan. Rysästä tuli suunnitelmistani huolimatta aika kookas, korkeutta rapiat 80cm, mutta se on hyvä vaan että on näyttävä. 

Ja tietenkin kun halusin sen heti kuvata ulkona niin vesisadetta luvattiin koko päiväksi. Kuten näkyy en antanut sen haitata, vaan kuvasin äkkiä silti. Harmi vaan, etten puutarhakaluja ole vielä ennättänyt tuonne laitella, mutta hyvältä se niidenkin kanssa tulee näyttämään sitten.

Ja, jostain syystä, tavoistani poiketen SAIN otettua tekoprosessista kuvat, joten seuraavaksi laitankin tästä teille oikein hyvät, kuvalliset ohjeet, että kuinka tällainen tehdään helposti itse. Pysykäähän siis halukkaat kuulolla.

I made this DIY fyke net lampshade to my garden. It was so easy and fast to make. I also took good pics of the making process, so I can show you how I made this in my next post. Stay tuned.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Pikkupuuhaa pyhiksi

Joskus sitä on juuri oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan ja löytää juuri sitä, mistä on jo pitkään haaveillut. Niin kävi tässä eräänä päivänä kun eteeni pölähti tämä tämmöinen vanha miljoonalaatikoston retale. Kun vielä sen ulkomitat sattuivat lähes sentilleen siihen, mihin tällaista olin haaveillut, ei kukkaronnyörejäni pidätellyt enää mikään.

Kävin ostelemassa sen siltä istumalta ja koska se kaipaa ennen sisälle pääsyä kunnon kuurausta ja pientä entrausta jäi se kasvihuoneeseen ensin parkkiin sitä odottamaan. Viikonlopulla pitäisi homma aloitella ja toivon mukaan ensi viikolla tämä iki-ihastuttava kapistus on paikallaan olohuoneessamme.  Tarkoitus on siis putsata tästä vain pahimmat liat suunnilleen pois ja korjat vain se mikä täytyy, muutoin saa kaikki patina ja muu jäädä silleensä esille, koska tämä sopii sisustukseeni ja makuuni täydellisesti juuri niin. Nyt vaan juuriharjaa ja mäntysuopaa tuolle oikein urakalla ensin.

Been dreaming of a chest of drawers like this, and then I suddenly found it. Bought it immediately and got it home. Now it sits in the conservatory (a.k.a. green house) waiting to be fixed and cleaned, but not too properly, I love the color and patina on it as it is. Oh, it'll look SO goon in our living room later.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Simaetiketit 2018

Päätin tänä vuonna olla (suhteellisen) ajoissa ja suunnitella uuden simaetiketin, niinko minulla tapana on, vaikka se onkin nyt viime vuosina jäänyt vähän vähemmälle. Nyt halusin jotain simppeliä, mutta silti vanhahtavaa ja tulokseksi tuli tuollainen pyörylä johon olen varsin tyytyväinen.

Tulostin etiketit ihan tavalliselle vähän luonnonvalkoiselle piirustuspaperille, mutta nämähän voi halutessaan pistää vaikka ihan kunnolla värillisellekin.

Etikettien pulloihin kiinnitys tapahtuu oivaksi havaitsemallani systeemillä, eli vähän vedellä lantratulla erikeeperillä. Se pitää juuri sopivan lujaa, mutta lähtee helposti tiskivedessä irti. Tavallinen askarteluun tarkoitettu liimapuikkokin pitää vallan hyvin, mutta tästä tykkään itse enämpi, on varmempi.

Ja sitten kun ovat kuivaneet, näyttävät varsin söpöiltä nämä Ikean litraiset lasipullot uusien etikettien kera. Kannattaa muuten liimata etiketit pulloihin vasta sen jälkeen kun on sinne ensin sen siman lätrännyt, minä tein nyt näin päin kun sima on vielä ämpärissä ja tämän etiketin halusin saada nopsaan jakoon, joten tässä on, olkaapa halukkaat hyvät. Tulostaa vaan tämän allaolevan kuvan itselleen sopivaan kokoon ja sitten on simapullot nättinä sielläkin.

(Ja jos ei juuri tästä designistä tykkää voi vilkaista josko näissä vanhemmissa suunnittelemissani etiketeissä olisi omaan makuun mieluisampi vaihtoehto.)


The new free printable labels I designed for mead bottles for you to use, if you please. And if you don't like this one there's these old ones you can use too.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Myytäviä Manseen osa II

Pengoin vähän lisää nurkkiani ja laittelin kamaa kasaan sunnuntaiselle Mansen blogikirppikselle. Mukaan lähtee puutarhan kasvihuoneesta mm. kukkaruukkuja, lyhtyjä, amppeleita ja sen sellaista. 
Kerkesin hätäpäissäni pakata osan jo autoon, ennen kun hoksasin, että kuvatakin piti, niin tässä nyt vain esillä osa.

Aikaisempi kamapostaukseni myytävistä löytyy tästä linkistä.

Koska puutarhaan on suunnitteilla uusi valaisin, lähtee tämä männä kesänä käsin kiepsuttelemani varjostin kiertoon. Toivottavasti löytää uuden ja arvostavan kodin, jossa pääsee sulostuttamaan jonkun muun terassia, puutarhaa tai kotia. Tähän sopii sisälle sellainen rautakaupoissa myytävä ulkokäyttöön tarkoitettu roikkavalaisin.

Olen tarkoituksella laittanut ison osan kamojeni hinnoista melkoisen alakanttiin, tarkoitus on saada varastoja tyhjennettyä uutta varten, sitä kun tällainen hamsteri kantaa kotiinsa ihan tämän tästä, eikä tila riitä kaikelle. Uskon siihen, että kun halvalla myy niin myös halvalla löytää ;-). Tulkaahan siis sunnuntaina ostoksille Manseen!

P.s. Mukana myös käsintekemääni keramiikkaa ja tietty pieni kylttikauppani. Pankkikortit käy.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Kahteen kertaan mattona

Otin tuossa joku aika sitten projektin ja purkasin sen pari vuotta sitten vaivalla ompelemani pyöreän juuttimaton takaisin naruiksi. Se ei ollutkaan käytössä niin hyvä ja kun tilalle oli löytynyt jo toinen parempi malli, niin pistin sen talteen ajatuksella, että puran sen kun joskus aikaa on. No sitä aikaa oli eräänä sunnuntaina ja sitä aikaahan se sitten ottikin. Siinä meni nimittäin karvan yli seitsemän tuntia, ennen kuin se matto oli palautunut keriksi ja joka paikka huushollissa täynnään juuttipölyä ja langanpätkiä.

No, sitten kun olin siinä niiden narukerien kanssa niin tuli ajatus, että mitäs jos niistä vielä kokeilisi virkata maton, sellaisen pyöreän, mutta pienemmän ja jollain pitsikuviolla, vessaan tarvittis uuden maton. Ajatus muhisteli aivoissani muutaman viikon ja sitten viime sunnuntaina ajattelin, että josko sitä kokeilisi ja kaivoin koukun esille ja katselin netistä ohjeita, että mites ne nyt menikään.

Ja äkkiähän se palautui mieleen, että miten ne meni. Joskus muinoin tuli tehtyä matonkuteista useampikin pitsimatto ja kyllä se vielä siellä selkärangassa oli tallella se tuntuma siihen, vaikka pitkiin aikoihin en ollut virkkuukoukkuun koskenutkaan. 

Katselin netistä malleja ja ohjeita ja aloitinkin jo yhden ohjeen mukaista mattoa virkkaamaan, kun sitten kumminkin muutin mieleni ja vaihdoin toiseen. Ja jossain virkkuun vaiheessa totesin, etten enää edes tehnyt minkään ohjeen mukaan vaan sävelsin päästäni. Mutta sepä ei tahtia haitannut, matto siitä oli syntymässä vaikken vielä ihan tarkkaan tiennytkään että minkälaisella kuviolla. 

Ja sitten siitä tuli yhtäkkiä niin iso, että se oli pakko päätellä ja päättää että nyt se on tuollainen. Hieman ehkä liikaa pylväitä parissa kerroksessa, mutta mitäs tuosta kun viimeinen kierros tiukempana korjasi kaiken nippuun ja matto pysyy nätisti suorana. Matosta tuli mukavan paksu ja jämäkkä mutta silti hieman pehmeä jalkojen alle ja ainakin omiin silmiini varsin sievä.

Ja sitten se laitettiin sinne vessan lattialle ja siellähän se sievyys varsin korostuu. Että kannatti viettää se seitsemän tunnin purkuhetki ja virkata uusiksi osa naruista (johon meni noin puolet siitä ajasta). Lopuista narukeristä kokeilen tehdä sen edellisessä postauksessa näkyneen lampunvarjostimen, mutta se suunnitellaan ensin hyvin ja tehdään sitten kun aika on oikea. Nyt nautitaan ensin uudesta matosta, joka virkattiin naruista jotka purettiin matosta. :D

P.s. Neuvoksi niille, jotka juuttinarusta halajavat mattoa alkaa virkata, että kannattaa käyttää max. noin 4mm juuttinarua ja kierrettyä, ei punottua (Puuilosta tai Tuontitukusta saa). Naru saisi myös olla vähän kulunutta tai pehmeää, jotta sitä jaksaa sormissaan pitää ja se taipuu nätimmin silmukoihin. (Selviää kun hypistelee niitä narukeriä, juuttinaruissa on aina laadullisia eroja). Koukku voi olla kasi tai kymppi, kummasta enemmän tykkää ja kannattaa varautua siihen, että sitä juuttipölyä on sitten ihan-joka-paikassa ja siitä tulee vähän sormenpäät ja kämmen kipeiksi kun narua silmukoiksi pakottaa ja koukku painaa kämmeneen. Ai niin, ja niitä virkkuumalleja mattoihin ohjeineen löytyy esim. Lankavasta.

So, I had an idea to make a crochet carpet of jute string, just a small one since it's quite hard to crochet thick 4mm string. This is how it turned out. Not bad at all. Quite like the boho-vibe it gives our little bathroom now.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Varaslähtö kesään

Nyt on kuulkaa jo kesä alkanut täällä sisustusmaanikon huushollissa. Vähän ehkä turhan varhain, kun se kevätkin vasta alottelee, mutta kun kerran lähti niin lähti. Kävin nimittäin viikonlopulla tuttuun tapaani vaelluksella kevätmessuilla ja siellä tuli niin kesäfiilis, että päädyin ostelemaan jo nyt kasveja puutarhaan ja kasvihuoneeseen.

Mukaan tarttui muiden muassa tällainen hillitön muratti, jonka ostin kun sen niin halvalla sain. Tällainen pitää ehdottomasti olla jossain puutarhani varjoisassa nurkassa tai ehkä kasvihuoneessa. Tämä on kyllä niin hillitön, että sen paikka täytyy tarkkaan harkita, että tulee sitten oikeuksiinsa.

Sitten ostelin mahtavan rosmariinin ja tietenkin laventelia, sitä kun ei koskaan voi olla liikaa. Molemmat ovat ehdottomia tuoksu-suosikkejani ja niitä pitää löytyä pihalta vähän joka nurkalta, että saan niitä hypistellä ja tuoksutella ohi kulkiessani.

Laventelin sain pakattua vanhaan saunakiuluun, jonka kirppistelin tuossa aiemmin talvella. Siitä olivat tukirenkaat kadonneet matkan varrelle, joten sitaisin sen kasaan ihan vaan juuttinarulla ja se näyttää toimivan nätisti noinkin.

Sitten ostelin messuilta vielä tällaisia söpöjä lasisia lomakastelijoita. En niinkään siksi että niitä lomailun ajaksi tarvitsisin, vaan siksi että noista näkee niiden janoisimpien kasvien vesitilanteen aika näpsästi. Esimerkiksi tämä uusi muratti, joka ei sitä kuivuutta siedä lainkaan pysynee paremmin hengissä huomassani, kun ihan silmillä näen kaipaako se jo isompaa kastelua.

En ostohurmioltani pystynyt kovin hyvin keskittymään messujen muuhun tarjontaan sen kattavammin, mutta yksi asia siellä oli joka silmiini ja askartelusieluuni lujasti iski; kts. kuva alla.

Nimittäin tämä juuttinarusta tehty lampunvarjostin. (Valitettavasti jo unhoitin, millä osastolla ja kenen tämä oli. EDIT: Se oli Puutarhaetsivien osasto.) Sen muotokieli ja toteutustapa suorastaan huutavat sitä että yritän askarrella moisen itse myös omaan puutarhaani. Se näyttää vähän rapumerralta ja merelliseltä ja jotenkin niin kovin sympaattiselta, mutta samalla juhlavalta. En tiedä laittaisinko omaan versiooni pullonkorkkeja koristeeksi kuitenkaan, ehkä simpukoita niiden tilalle mielummin.

Joten nyt ei muuta kun askarteluhommiin ja kasvien kasteluun, nuo kun pitää nyt pitää täällä sisällä, kun se kesä ei ihan vielä ole alkanut...

I went to the spring fair and got all crazy with my shopping. I just had to get myself that huge Ivy, and Rosemary and of course some Lavender. I also got those cute little glass baubles, that one can use as vacation drippers, allthough I 'm going to use them as visual meters to tell me when the plant needs to be watered properly. 

And last but not least, just look at that jute string lamp shade I saw at the fair! I just have to try to make one my own, it looks just easy enough to at least try. 

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Kesää kohti petauksella

No niin, yksi petaus-unelma saavutettu kun sängyssä on vihdoin setti maastonvihreää pellavaa. Männä vuonna tästä jo uneksin, mutta kukkaro ei antanut myöten ostella kalliita, joten tein itse lohdutus-tyynyliinat, jotka auttoivatkin siihen silloin. 

Nyt sattumalta surffasin hömppälän nettiputiikissa ja huomasin myynnissä olleen juuri sellaista vihreää kun sillon kaipasin ja päätin siltä istumalta hankkia ne, tosin sen verran myöhässä että ne normaalin kokoiset oli jo loppuunmyyty. Mutta, hätäpä ei ollut moinen kun meille kelpasi yhtä lailla ne epänormaalin kokoiset, joita putiikissa oli vielä tarjolla. Peite on siis 140 x 220 ja tyynyliina 60 x70. Melko outo koko suomalaisille, mutta erinomainen meille. Mies nimittäin tykkää nukkua pelkällä pussilakanalla ja iso tyyny kainalossa. Sillä miehellehän nuo pellavat ovat eikä minulle, minä prinsessana vierastan pellavan lievää karheutta ja tykkään siitä vain poskeni alla. Ja sitä paitsi tuplapeittoa yksin käyttävänä olisi tullut varsin tyyriiksi ostella myös sellainen.

Ostelin sitten myöhemmin vielä myös nuo samaa sävyä olevat pitkät tyynyliinat koska ne omatekemät olivat väriltään tuon pussilakanan kanssa ihan väärät enkä pystynyt ajattelemaankaan että unelmasettini olisi epätäydellinen. Ja nyt olen ikionnellinen siitä että että on pellavaa ja on vihreää ja on nättiä!

Laitoin yöpöydällekin uusien lakanoiden kunniaksi vähän kukkasta esille. Tämä kimppu on viime syksynä siskolta saatu ja yhä vaan näyttää hyvälle ja kesäisen tuoreelle vaikka jo ajat sitten kuivua kupsahti. Säästin sen silloin koska niin sieväksi jäi ja hyvä niin, sillä on sulostuttanut elämääni jo monessa kohtaa tämä, on vaan silmiini jotenkin niin täydellinen tuossa ruukussaan.

Mutta hauskinta makuuhuoneessa on nyt se, että lakanat sointuvat täydellisesti tämän vihreää mehiläistä (?) esittävän opetustaulun väreihin. Tästä se kuume tuohon väriin varmaan alun alkaen pahemmaksi tulikin, kun tuota tuossa joka ilta ja aamu jalkopäässään on katsellut. 

Finally got the army green linen bedding I had been craving for but couldn't afford. Luckily it became such a hit color in bedding that some cheaper chains got it to their collection too and I found mine (at H&M Home). 

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Myytäviä Manseen

Ja taas on aika keventää nurkkiaan. Siivoilin tässä jo jonkin verran tavaraa nurkistani myyntiin pöytääni ensi viikon Mansen blogikirpparille. Otanta on vielä aika kevyt koska homma on vasta aluillaan, vielä on kaappeja ja vinttiä penkomatta sekä ulkovarasto aarteineen. Tässä kuitenkin vähän osviittaa siitä minkälaista myytävää kirppispöydästäni sitten löytyy.

Kevennän liinavaatevarastojani oikein rankalla kädellä. Hyvää käyttökuntoista pyyhettä, pöytäliinaa ja verhoa ja osa jopa ihan uuttakin lähtee nyt edullisesti kiertoon kun tila alkaa tältä hamsterilta loppua. Pyyhkeet lähtee 1-3 euroa kipale.

Myös eri veikeä retro mannekiini on saanut häädön, somistakoon jatkossa jonkun muun kotia välillä. Tämä styroksinen neiti on kyllä varsin näpsäkkä kun siihen voi kiinnitellä nuppineuloilla asioita. Tämän saa pöydästäni omakseen kun lykkää mulle 15 euroa kouraan.

Myös astiakaappeja on pengottu ja sieltä vintage-aarteita löydetty. Tässä kuvassa nyt vaan muutama, kun osa on vielä tiskissä ja hinnat vielä mietinnässä. 

Tietysti otan mukaan myös omatekoisia kippoja ja kuppojakin, koitan mahduttaa vähän kaikkea koko valikoimasta, jonka näet tästä linkistä.  Etukäteisvarauksia kannattaa kuitenkin niistä tehdä, jos haluaa ihan varma olla, ettei ilman jää (Huom, vain noista kauppani astioista, kirppiskamoja en varaa etukäteen). Sähköpostilla viestiä vaan ennen tapahtumaa. Ja hei, mulle voi maksaa nyt myös kortilla! 



Tulossa on mieletön kattaus kaikkea kivaa, tule ihmeessä paikalle jos vain pääset! Muiden bloggaajien sneak peekit myytävistä aarteistaan löydät parhaiten tästä tapahtuman facesivulta, klik!

Sorting through my treasures to sell at the Mansen blogikirppis on the 22 of this month at Väinö Linnan aukio 13, Tampere, Finland.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Simpukat veivät mukanaan

Siivoillessani nurkkiani Mansen blogikirppistä varten, tuli vastaani tämä ajatus parin vuoden takaa; että josko tekisi simpukka-amppeleista lampunvarjostimen. En ollut silloin saanut sitä aikaiseksi, mutta nyt tuo ajatus ei sitten jättänyt enää rauhaan, vaan pakko oli siinä siivoilun lomassa vähän alkaa kokeilemaan miten simpukat tuohon kehikkoon istuisivat.

Ja kyllähän ne istuisivat. Laiska ei pura amppeleita, vaan katkoo niistä sopivia pätkiä jotka saa suoraan solmittua kehikkoon amppelin siimoilla. Erilaisia simpukkarivejä epätasaisen tasaisesti vieri viereen vaan. Työ on aika joutuisaa ja nopeasti palkitsevaa.

Jäi nimittäin se siivoilu tyystin, kun tähän niin uppouduin ja aika herkullisen näköistä siitä oli tulossa. Mutta, ihan noin en halunnut sitä jättää, jotain lisää siihen piti saada. Simpukoita oli vielä jäljellä, joten päätin kokeilla tehdä siihen myös alaosan.

Askartelin äkkiä rautalangasta rinkulan jonka päälystin kangasnauhalla ja kävin ostamassa siimaa simpukkarimpsuihin, jotka syntyisivät niistä amppeleiden muista osista, joiden omat siimat eivät tähän enää pituuksiltaan riittäisi.

Ja sitten pujottelin ja solmin ja pujottelin ja solmin ja aika pian oli varjostimen alaosassa tämmöinen pussi. Näytti jo tosi kivalle, mutta edelleen tuntui että halusin jatkaa, sillä simpukoita oli vielä vähän jäljellä.

Joten alaosan suuaukolle alkoi muotoutua sieviä rimpsuja sitä mukaa kun simpukoita vielä riitti ja kun ne loppuivat oli vihdoin pakko julistaa varjostin valmiiksi ja viimeistellä työ.

Lopuksi vielä ampunjohdot paikoilleen ja valmista tuli. Eikä lainkaan hassumpi siihen nähden että suunnitelma ulkomuodosta muotoutui vasta tehdessä, (joka itseasiassa teki tästä projektista vieläkin kivampaa). Ja nyt minulla on eri hieno simpukkavalaisin, joka näyttää kivalle päivällä ja yöllä ja pitää hauskaa ääntä kun sitä ohimennen koskettaa. Tosin suunnittelin laittavani tämän yläkerran portaikon kattoon, jossa se on niin korkealla, ettei siihen taida enää ylettää.

I had been thinking of making a lampshade out of those seashell flower pot holders you can find from almost every flower shop. Just as I was cleaning and suppose to do something else the inspiration struck and I had no choice but to start the work. And as I went along I got in deeper and deeper just cause it was way too fun.
But it was all worth it, now I have the cutest seashell lampshade, that I already love very much.