torstai 19. lokakuuta 2017

Sirkusteltan suojassa

Sen sisällä on pimeää ja hiljaista ja sen katto on vielä kiinni vain hakaneuloilla, mutta se on silti tosi hauska ja kutsuva. Sopivasti ränsistyneen näköinen jo valmiiksi, mutta niin mukava ja turvallinen, kuin iso pesä. 

Vanhoista samettiverhoista syntyvä sirkustelttaprojektini on edistynyt jo melko pitkälle. Katon ompeluhomman jälkeen täytyisi vielä löytää jostain sen verran sopiva pala vaahtomuovia että saan tuonne sisälle tehtyä siitä pyöreän patjan, ettei kovaa lattiaa vasten tarvitse olla. Soviteltu sitä on paljon jo noinkin ja kikatustahan siitä syntyi kun tuonne vuorollaan eri ikäiset konttailivat kokeilemaan. Koiratkin tykkäävät, kunhan siellä on heille pehmeitä tyynyjä joilla makoilla.

Teltta on rakennettu kahden vähän pituudestaan jatketun hulavanteen varaan, yksi tuolla alhaalla ja yksi tuossa katon ja seinän taitteessa. Muodossaan sen pysyy kun roikkuu katon kärjestään katossa. Kun sen laskee alas, valuu koko komeus aivan lyttyyn. Hulavanteet on helppo ottaa tuolta pois jos teltta täytyy välillä pestä tai varastoida jonnekin pienempään tilaan. Melko näppärä myöskin ollakseen kuitenkin aika hyvän kokoinen (halk. 109cm ja kork.185cm).

My circus tent diy is progressing nicely, it looks almost done, even though the roof is just fastened with safety pins. I still need to sew the roof properly and make a round mattress inside so that the players don't have to sit on the hard floor.
But, it's so much fun already. Everyone who have tried it out have giggled a little crawling in and smiled a lot sitting inside.

maanantai 16. lokakuuta 2017

Välillä vähän printissä

Olen tässä viime aikoina ollut aika kivasti edustettuna erilaisissa julkaisuissa joko itsenäni tai tekemisinäni tai molempina. Itse kun tykkään lehdistä ja kirjoista aivan erityisesti on vallan hauskaa päästä välillä itsekin mukaan sellaisiin.

Unelmien Käsityöt-lehdessä on minusta alkukesällä tehty haastattelu sekä pieni diy-ohjeeni lehden lukijoille (mutta siitä en tässä hiisku kun lehti on vielä myyntihyllyissä). 

Sitten Nukkekotiyhdistyksen jäsenlehteen tehtiin juttu barbietalostani elokuussa. Sen huomasitte tekin kun rakentelin täällä kiivaasti taloa valmiiksi. 

Astioitani on taas vilahdellut esim. viimeisimmän Glorian kodin jutussa Stellan kotoa. Siellä on mitä ihanimmassa astiakaapissa vinot pinot minun käsieni tuotoksi ja ne näyttävät siellä NIIN hienoilta, että ihan ihmettelen täällä että minunko tekemiäni ne noin nätit on? 

Astioitani on myös käytetty ruokastailauksissa tässä vastailmestyneessä Kaisa Niemisen toimittamassa Kasvisruokaa! -kirjassa. Olen ihan pähkinöinä siitä miten ihanilta astiani tuollakin näyttävät erilaisten kauniiden einehien alla. 

I've been presented in some publications lately, some of me and my doings and some of my hand made pottery and barbie house.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Nyt saa taas vähän ostostella

Nyt kun on saanut hyvin myytyä ylimääräistä tavaraansa pois Mansen blogikirppiksellä niin voi taas antaa ostohimoilleen vähän löysää ja hankkia paremmalla omatunnolla jotain uutuuksia kotiaan koristamaan.

Piipahdin Hämeenlinnassa lempikirpparillani ja sieltähän taas löytyi; vanha katukyltti oli niin hurmaava, että en pystynyt vastustamaan kiusausta. Kun paikkakin vielä tuli heti mieleen oli ostopäätös tosi helppo tehdä. Samasta paikasta mukaan tarttui myös ihanalla patinalla oleva vanha rihvelitaulu, jollaisia olen huomaamattani alkanut keräillä. Ovat niin näppäriä muistutuslappuja jos tarvitsee perheenjäsenille viestejä jättää tmv. 

Pala sikuria ja sakset löytyivät myös Hämeenlinnasta ja ne ostin ihan puhtaasti vaan somisteeksi jouluisiin juttuihin.

P.S. Se edellisessä postauksessa mainitsemani sauma on nyt ratkottu. Auttoi kun kävin täällä julkisesti siitä kertomassa, en enää kehdannut vitkutella (haha).

Sieltä Suomen kasarmin aarteista lähti vihdoin matkaan myös tämä hauska vanha ja aito kasarmialueen kaappi. Olin tätä kyyläillyt jo monta viikkoa aina siellä käydessäni ja heidän Face-sivultaan, mutta en ollut ostanut vaikka mieli kovasti tekikin. En ollut ostanut kun en  oikein tiennyt että minne tuon sijoittaisin kotonani. 

Vannoin viime kerralla siellä käydessäni, että ostan sen seuraavalla kerralla jos se siellä vielä on ja keksin vaikka väkisin paikan ja sitten se ei tietenkään enää ollut nyt kun menin. Onnekseni olin kuitenkin huomannut että olivat aikeissa osallistua Helsinki Retro & Vintage Design Expo-tapahtumaan ja älysin kysyä oliko kaappi pakattuna kuormaan sinne, ja sieltähän se sitten minulle vielä löytyi. 

Nyt se sovittelee itseään työhuoneen takan vierille, että tuleeko siitä kaipaamani sähkötyökalukaappi tuohon vasemmalle vaiko oikealla puolelle vai meneekö sittenkin keittiön nurkkaan lääkekaapiksi pienemmän tilalle. Tällä hetkellä vaakakuppi on kyllä vahvasti työhuoneen puolelle kallellaan.

Now that I've successfully sold some of my un-used treasures I can, with a better conscience, buy some new ones again. I went to Hämeenlinna to my all time favorite fleamarket Suomen kasarmin aarteet and made some good finds. I got myself a vintage enamel street sign, a chalk board and a cabinet I had my eye on for several weeks. The old piece of chicory and scissors I found from another fleamarket in the same town.

Now I just need to decide either to put the cabinet on the left or on the right side of the fire place. Both seem too good right now.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Rento roikuskelija

On nyt pian viikon roikkunut olohuoneen katossa jokin kummallinen riiputin. Sinapinkeltaista ja vihreää samettikangasta ommeltuna yhteen tuolleen raidalliseksi. Ihmiset ovat ihmetelleet, että mikäs se tuo nyt oikein tuossa on. No, sehän on vaan yksi keskeneräinen projektini taas, ei mikään sen kummallisempaa.

Joskus tehdessään iskee vain sellainen tenkkapoo, ettei tiedä miten siitä pääsisi ja silloin saattaa jäädä homma kesken lojumaan. Minun tenkkapooni on nyt se, että pitäisi jaksaa purkaa yksi todella pitkä ja todella pieleen mennyt sauma ja ommella se uusiksi. Aivan liian tuskallinen edes ajateltavaksi juuri nyt, mutta eiköhän se tässä parin päivän sisään rupea siitä ratkeamaan kun vähän antaa sen ajatuksen makuuntua ensin.

Ja että mikäs se nyt on tämän projektin nimi sitten? No se on sellainen katosta roikkuva kankainen sirkusteltta talossa välillä vierailevien pikkunaskalien iloksi. Ajattelin hyödyntää varastoissani lojuneet vanhat samettiverhot uusiokäyttöön ja mikäs sen parempaa käyttöä kun jokin hauska. Ja hauskahan tästä tulee, vaikka tekeminen nyt vähän takkuileekin.

I decided to re-use my old velvet curtains I had in the storage by making them in to a vintage looking circus tent for the amusement of the occasional kid visitors we have here. Doesn't look much yet. There's the roof of it just hanging limb. I messed one really long seem and need to undo it first until I can finish the rest of this. Just been so not up doing it yet, even tough I can't wait to get this finished. I'm sure it's going to look fun when I get it done. Just need to fix that one error before that... Sigh.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Tuo pari yrttiä

Sanoin miehelle että tuo pari yrttiä, kun hän kertoi olevansa menossa vierailemaan yrttikasvattamoon tässä päivänä eräänä ja hänhän sitten toi - nimittäin yhdeksän yrttiä. Mieheni käsite parista on kovin lavea, mutta eipähän tuo haittaa onpahan nyt yrttiä.

Ja mikä parasta, kun pohdin että minne nuo kaikki yhdeksän saan, niin tajusin että kerrankin tällä suutarin lapsella on kenkiä; porstuan kippo- ja kuppokaupassani oli valmiina juuri tarpeeksi  yrttiruukkuja näiden säilytykseen. Ja toiseksi parasta, että vaikka täällä on pimeää kuin Mordorissa niin minullapa on tuossa tiskillä sopivan valoisa paikka yrttösille männä talvena asentamani kasvilampun ansiosta. Pysyvät tuossa tuomassa iloa silmille ja vatsalle vielä pitkään noiden ansiosta.

Told my husband to bring me couple of herbs when he was visiting a herb plant the other day and he came home with nine. Luckily I had my hand made pots for herbs in stock so I just ran to the porch and got enough to store them. And luckily I also had a lamp for plants installed in my kitchen, makes it so much easier to keep these alive longer cause it's dark as Mordor here, been rainig the whole week. Herbs, yay!

lauantai 7. lokakuuta 2017

Pöydät valmiina

Kävimme tänään laittamassa Mansen blogikirppikselle pöydät valmiiksi sunnuntaita varten. Tässä teille vähän härnyykuvia siitä mitä kaikkea kivaa siellä tarjolla on:
Sunnuntaina nähdään!

perjantai 6. lokakuuta 2017

Keramiikkaa kaupan

Niin hirveästi on kiirettä tässä pitänyt että meinasin ihan unhoittaa postailla kuvaa keramiikkalastista jonka tuonne Mansen blogikirppikselle mukanani otan.  Minulla on nyt niin iso satsi tuota kirppiskamaa ettei pöydän reunalle kovin isoa tilaa näille käsin tekemilleni astioille jää, mutta jotain nyt kumminkin. Näissä kuvissa suunnilleen koko satsi minkä sinne ajattelin ängetä, mutta jo jotain erityistä on mielessä tai tahdot varata jotain niin rohkeasti sähköpostia vaan laittamaan (internetversiossa vas. ylhäällä), niin pistän etukäteen syrjään tai otan enemmän matkaan (jos minulla sattuu olemaan).  Kun on niin montaa sorttia tarjolla ei yhtä lajia mahdu kun muutama mukaan muuten.

P.S. Minullehan ei sitten taaskaan kelpaa muu kuin käteinen paikan päällä, niin kuin monelle muullekin myyjälle. (Osalla onneksi muut maksutavatkin käytössä).

The batch of my hand made pottery I'm bringing with me to the Mansen blogikirppis next sunday. There's lots of dishes but not that many particular ones, so if you want to make sure you get what you want, email me (address on top left, internet version) and I'll put it aside for you or take more with me.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Myyntiin nääs

Mansen blogikirppis on tasan viikon päästä ja täällä on ollut tänään jo täys tohina päällä tavaroita ruotiessa ja hinnoitellessa. Kasaan on saatu nyt melkoisen mukava määrä (lue: älytön) nurkkiin kertynyttä ylimääräistä aarretta muiden koteja somistamaan, vaikka pari paikkaa onkin vielä katsomatta, eli lisääkin on todennäköisesti vielä tulossa.

Tässä nyt kuitenkin kuvien muodossa ne jotka varmasti tuon ensi viikonloppuna Finlaysonille myyntipöytääni. Pieni kylttikauppani on myös edustettuna kokonaisuudessaan vaikka kuvissa vain muutama kyltti vilahtaakin ja käsintekemiäni astioita on tulossa myös, teen saatavilla olevasta valikoimasta postauksen vielä myöhemmin ensi viikolla. (P.s. Kuvissa olevat pöytä ja rekki eivät ole myynnissä, ovat vaan esillepanon apuna tuolla.)

Huh ja hei, tulossa on kyllä varmasti aivan mielettömän kiva päivä kaikille. Myyntiin on tulossa muiltakin vaikka ja mitä ihanaa. Käykää kurkkimassa vaikka tuolta Mansen blogikirppiksen tapahtumasivulta, jonne päivitellään kaikkien myyjien sneak peakeja ja postauksia myyntiin tulevista.

Started to go thru my things I'm bringin to sell on Mansen blogikirppis next weekend at Finlayson Tampere. Here's some of the goodies in pictures.

lauantai 30. syyskuuta 2017

Sinne jäi

Ja se taisikin sitten olla siinä, se lampun paikka nimittäin. Kokeeksi kun ruuvasin tuohon niin kuului taas niin kovaääninen "LOKS" jostain aivoni sopukoista ettei tosikaan. Toimii tuossa paljon paremmin kuin edeltäjänsä sekä visuaalisesti että valovoimaltaan (sama polttimo oli myös edellisessä, mutta tästä heijastelee valkoista taustaa vasten paremmin). En edes vaivaudu nyt sovittamaan tuota minnekään muualle kun niin hyvin tuhon passasi.

And the lamp found it's place from the first spot I had in mind. It looks so good there and gives up more light than the previous one did, even with the same bulb in it. I thought it would be harder to decide where to put this, but as it turned out it was the easiest thing ever.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Loistava lamppulöytö

Ystäväni bongasi lempikirppariltamme minulle erittäin hienon vanhan seinävalaisimen ja varasi sen minulle hetimiten. Olin itsekin nähnyt sen heidän nettisivuillaan, mutta oletin sen olevan jo myyty enkä yhtään älynnyt että juuri minulle se oli pistetty varaukseen.  Yllätys oli kyllä täydellisen hyvä kun selvisi että tuo ihanainen oli sen minulle mennyt varaamaan. Kaupathan siitä heti syntyi, tietenkin, lamppu on niin viehkeän romuromanttinen, ihan älyttömän symppis ja aivan minun näköiseni, eikö vain?

Vielä kun osaisi päättää että laittaako tämän olohuoneeseen vai työhuoneeseen, molempiin se kun sopisi niin maan vallan mainiosti. Ehkä heitän kolikkoa tai sitten vaan sovitan sitä jompaan kumpaan ja katson löysikö se paikkansa siitä.

A new vintage anglepoise lamp with wall mounting was actually a find a friend of mine made me. She saw it at a fleamarket and immediately thought of me. Glad she did, I really love it (and her). Now I just need to choose where to put it  in my house, somewhere pwhere I can look at it all day long perhaps.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Rapsuttelua ja kupsuttelua

Vähän kun on saanut olohuoneen uutta vanhaa pöytäprojektia rapsuteltua on maalikerrosten alta alkanut paljastua melkomoisen kaunista pintaa. Tykkään tosi paljon tästä kulahtaneesta puusta jossa näkyy ainakin kolmen eri maalikerroksen pienet jäljet. Hionta tuosta vielä vähän tuota tasottaa, mutta koitan olla sen kanssa niin varovainen että tämä patina jäisi hyvin esille.

Nyt kun jaksaisi oikein puristaa että saisi pian tuon jalkaosankin rapsuteltua, voisi tämä projekti olla viikonloppuun mennessä paikoillaan, mutta katsotaan nyt ensin irtoaako tuo maali muualta yhtä kiltisti kun tästä pinnasta, alustavien kokeilujen perusteella ainakin rohkenen vähän epäillä ettei ihan.

Some scraping done to the table and already looking good. Still a lot to go cause the top was the easiest, elsewhere the old paint is still on tight.

maanantai 25. syyskuuta 2017

Uutta vanhaa pöytää olohuoneeseen

Nyt kun muualla olohuoneessa musta väri vaihtuu vaaleampaan olen alkanut miettiä että pitäisikö se tämä pöytäkin tästä jotenkin muuttaa. Musta pinta on alkanut tuntua vähän liialta nyt, mutta maalaaminen ei houkuta yhtään. Tahtoisin ennemmin tilalle jotain vanhaa ja kulunutta puuta ja sitä ei tästä pöydästä löydy kaivamallakaan, koska on vain viilulevyä tuo pinta. 

Autotallissa taas lojuisi ehkä sopiva projekti, mutta se on kovin työläs vanhoine maaleineen ja osin lähes lahoine runkoineen. Hmm, hmm ja hmm.

Se on siellä lojunut jo vuosikausia ja on sitä ennen lojunut vuosikausia kosteassa kellarissa. Ihan parhaassa kunnossa se ei enää ole, mutta pelastettavissa kyllä. Kävin sen sieltä esille kaivamassa, että jos nyt sitten vaikka kokeeksi vähän rapsuttelisi sitä ja katsoisi, että olisiko siitä uudeksi sohvapöydäksi. Muoto on ihan kiva ja vähän kun sipaisee jalkoja tasaisemmiksi ja korjaa tuon laatikon ja, ja, ja, toivotaan etten nyt haukannut liian suurta palaa näin heti alkuviikosta, mutta itseni tuntien, kyllä tuosta nyt jotain vielä tulee.

I've been thinking of changing the livingroom table to something more warmer and wood toned than this painted black veneer thing. I have a suitable candidate in the garage, but it really needs a lot of work until it can be called a table again. It's all wonky and a little bendy here and there. The paint is awful and the drawer is broken, but I still think after a lot of tlc, this might be it for my living room, so I got it out. No need to plan anything for the rest of this week, I'll be busy scratching those paints off. Wish me luck.