torstai 31. maaliskuuta 2016

Loppusuoralla

No nyt, vihdoin saan laittaa saumauslaastia paikoilleen. Kovasti kuvissa hukkuu nyt nuo laatat, mutta se johtuu siitä että noissa on vielä tuo saumauspöly paikoillaan. Jahka sen pyyhkäisee pois alkaa tämä näyttää siltä miltä pitääkin. Kovin on kuulkaas valkoista verrattuna edelliseen.

Tämän vaiheen jälkeen ei ole kun silikoonit nurkkiin ja tämä projekti on valmis. Lievästi alkaa olla väsymystä ilmassa, mutta viimeisillä voimilla rypistän. Nyt ei saa jäädä mikään kesken...

...ellei sitten saumauslaasti lopu kesken. No uusi purkki on jo haettu ja sainpahan hyvän tauon työn tuoksintaan. Ottaa kovasti käsille tämä homma, varsinkin se silotusvaihe ja voi olla ettei minusta hetkeen kuulu mitään kun oikea käteni jomottaa jo nyt sitä tahtia ettei sillä varmasti mitään lähipäivinä tee. Mutta sitä ensimmäistä kylpyä tuolla odotan. Oikein kovasti odotan.

Almost done. The grout is going in and after that there's only the silicons to the corners and below and it's done. I'm so tired right now. Doing this all alone, my arms are hurting but I just have to finish this tonight. The grout ran out and I had to get a new bucket of it. Got a good break to catch my breath. Can't wait the first bath in this new room. Just can't wait.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Remontoinnin suurin ärsytys

Nyt kun se vessa on remontissa niin missäs kaikki ne tavarat lojuukaan mitkä siellä pitäisi olla? No suurin osa tässä keittiön pöydällä tietenkin. Näissä neliöissä jos joku paikka on rempassa niin jossain on aina väärässä paikassa se kasa tavaraa jota tarvitaan ja remppakamat ovat sikin sokin joka paikassa. 

Itse olen kutakuinkin järjestyksen ihminen, ainakin niiltä osin että tykkään pitää tavarat suunnilleen siellä mihin ne kuuluvat. Ärsyttää suunnattomasti jos löydän hammasharjan olohuoneesta tai likaisen lautasen makuuhuoneesta ja nyt joudun sietämään tätä näkyä keittiössä, puhumattakaan siitä että eteisessämme on kylpyamme.

No onneksi enää pari päivää. Kaakelit veskissä odottavat vain saumojaan ja sitten saan palauttaa kaiken taas omille paikoilleen ja mieleni saa rauhan. 

Mutta on tässä jotain kivaakin. Pyhinä kun piti rautakaupoilla poiketa tarttui sieltä mukaan tämmöinen söpö ostoskori jonka bongasin ihan tätä tarkoitusta varten, että saan saippuakokoelmani nätisti yhteen paikkaan nyt. Tämä on varmasti ihan yhtä näppärä taimikaupoilla tai kirpparireissuilla tai ihan vaan säilyttimenä jossain nurkassa ihan vaan kun niin nättikin on.

Ja jos jo kyllästyttää nämä minun keskeneräisyydet ja remppakuvat niin käykäähän kuulkaas vilkaisemassa tuolla StyleRoomissa paraikaa käynnissä olevaa Suomen Inspiroivin Koti -kilpailua. 
Siellä on raati valinnut jäsenistä viisi niin ihanan persoonallista kotia että oksat pois. Niitä kaikkia katsoessa kyllä silmä lepää ja inspiraatiot iskee. Kannattaa siis käydä kurkistamassa ja osallistua voittajan valintaan. Ja niin kun StyleRoomin tapoihin  kuuluu on kaikkien äänensä antaneiden kesken jaossa superkivoja palkintoja myös. P.S. Käykää pian sillä kilpailu on voimassa enää huomiseen 31.3. asti.

As we don't have a bathroom right now, all the stuff that belong in a bathroom are lying around the house. Most of them on the kitchen table (the tub in the middle of the hall). I hate have things in the wrong places so this is quite difficult for me to tolerate, but luckily it's not for long now. A couple of days and the bathroom is done and I get to put everything back to it's place.

If you want to look at something pretty instead of my clutter-pics, go check out this StyleRooms cool contest of the most inspiring home in Finland. 

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Listoja paikoillaan

Kaikki seinätkään ei vielä oleet valmiit kun oli ihan pakko, siis todella pakko, saada laittaa noita listalaattoja paikalleen. Ja ai että... Ihan itseltäkin loppuu jo ylisanat kesken kun tuota katson. Kyllä se vaan on niin piste iin päälle  tuo lista. Tekee juuri sopivan vintagemaisen silauksen ja saa laatat näyttämään siltä kun olisivat olleet tuossa jo vuosikymmeniä.

Tänään olisi tarkoitus saada loputkin laatat paikoilleen ja sitten saa seinät rauhassa kuivatella itseään ensi viikkoon jolloin päästään saumaushommiin. En malttaisi odottaa sitäkään, mutta nyt se on pakko. Tärkeissä asioissa ei saa kiirehtiä eikä oikoa mutkia. 

The tiling isn't quite finished yet when I just had to, and I mean really had to put up some of those tile moldings to see how it looks. And oh boy... How pretty is that! 
There's still some tiling to do and then we need to wait a couple of days to let it dry until we get to grout the walls but I can tell right now that this is going to look awesome when finished.

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Ja siitä se läks

Eilen illalla päästiin sitten jo vähän harjoittelemaan laatoittamista. Ensin katseltiin viljalti videoita ja ohjeita netistä, soitettiin sukulaisille ja kyseltiin tarkennuksia, pohdittiin ja puntaroitiin ja sitten kun tuntui että nyt on tarpeeksi tietoa päässä, niin sitten alettiin.

Aluksi jännitti ja kädet tärisi, mutta muutaman kierroksen jälkeen alkoi jo tuntua paremmalta. Tovin kyllä otti ennen kun osasin laittaa tuota laastia aina tarpeeksi korkealle asti. Tässä kuvassa vielä liian vähän. Myöskään nurkat eivät olleet alusta asti ihan hanskassa, mutta juuri tämä kohta jää kivasti ammeen taa piiloon ja valkoisilla saumoilla saa aika paljon anteeksi sitten loppupeleissä.

Ja sitten parin tunnin päästä näytti jo tältä. Ei nyt ihan hirveän huonosti näin ensikertalaisilta seinän laatoittajilta. Toki olisi voinut harjoitella ensin jollain vähän helpommalla laattamallilla, mutta menihän tuo tämäkin. 

Halusin ehdottomasti tehdä seinään tuommoisen syvennyksen peiliä varten. Unelmissani se näyttää valmiina sitten tosi kivalle. Nyt en oikein osaa sanoa miltä se näyttää, mutta kyllä se tästä. Homma jatkuu.

The first tiles on the wall. We've never tiled a wall before so this has been scary and educational for us. As first timers we didn't expect to do a perfect job, but I'm still surprised how nice the result looks. I wanted to leave a space for the mirror inside the tiles, so it'll sit nicely. I hope it'll look good when finished, right now it looks kind of funny. 

torstai 24. maaliskuuta 2016

Hip ja hei

Ne ehtivät kuin ehtivätkin. Laatat pääsiäiseksi siis. Tässä kuvassa nämä hartaasti metsästetyt laattalistat jotka näyttävät minun silmiini kyllä ihan samanlaisilta kun tuossa Carrien kylppärissäkin. Mittasuhteetkin melkolailla nappiin.

Seinälaatatkin saapuivat ja nekin tyyliin sopivat. Jännitti kovin että osuuko näiden värisävyt yksiin noiden listalaattojen kanssa, polttoeristä kun ei koskaan tiedä, mutta hyvin osui.
Työkalutkin kerätty lainaan appiukolta, että voi nyt sitten pääsiäistä viettää täällä kylpyhuoneremontin merkeissä.

Ja pakkohan se oli tehdä tällainen kuivaladontakoe noilla laatoilla. Valkoisten paperien päälläkin näyttävät nyt jo niin hienoille ettei meinaa järki pysyä kohta päässä enää. Ehkä jo huomenna, mutta viimeistään lauantaina pitäisi näitä sitten päästä lätkimään seinille. En malttaisi odottaa, mutta on tuo tasoitus ja maalaus vielä hieman kesken ja se pitää tehdä kunnolla ensin.

The tiles arrived! I'm just so, so happy right now. The look is going to be almost exactly like in Carrie's bathroom. Can't believe my luck that I found the exact molding tile that Carrie has. Now I only need to finish the smoothing of the walls first before I can start laying these beauties on the walls. Happy easter to me!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Kerrosta kerroksen päälle

Kuinka kadottaa lasikuitutapetti kosteissa tiloissa? No tällai. Katkeruutta hivenen tunnen siitä, että tälle kammotukselle on se telattavakin pakkeli jo keksitty, mutta eipä sitä ole tarjolla kosteisiin tiloihin niin pitää tyytyä perinteiseen. Eli lastalla purkista seinään vaan.

Ensimmäistä kerrosta seinään läästiessä meinasi usko joutua koetukselle, sen verran hankalaa homma oli, mutta sitten kun älysin laittaa vähän ohuemmalti tavaraa kerrallaan alkoi puuha sujua paremmin.

Tänään juuri äsken toista kerrosta pistäessäni paikoilleen alkoi tuntua siltä että ehkä tämä sittenkin tästä. Huomenna kun jaksan rypistää vielä kerran on tuo tapetti iäksi piilossa. Homma sujuikin jo paljon paremmin kun eilinen. Ranneliike oli hallittu.

Onneksi ei kuitenkaan koko tilaa tarvitse tasoitella, yläosat vain. Niihin tulee siisti maalipinta ja hieman puolivälin yläpuolelta alkaa sitten laatoitus alas asti (tasoittelin ehkä turhankin alas intopäissäni).

Männä viikolla tilatut laatakin saapunevat huomenna jos pääsiäinen ei tunge sotkemaan kuljetusliikkeiden aikatauluja liiaksi. Peukut pystyyn ja sormet ristiin sille siis. Saisi sisustusmaanikko pyhiksi mieleistään puuhaa kun pääsisi laatoittamista opiskelemaan. Hip ja hei.

The bathroom makeover is progressing by smoothing down the glassfiber wallpaper. There is two layers of filler in the bottom pic and it will take one more layer before it's done and the pattern on the wall is gone. I want it to bee smooth so I can just paint it white. Luckily the tiling is going to take up most of the walls so I don't have to apply the filler everywhere. 

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Pääsiäistä

Olen oikeastaan hirveän huono pääsiäiskoristelija koska en kauheasti pidä kirkkaista väreistä joita pääsiäisen koristeisiin yleensä kuuluu. Olenkin yleensä koittanut keksiä jotain vähän hillitympää ja mielellään sellaista jota ei tarvitse lähteä kovin kaukaa hakemaan. 

Keittiön pöydällä oleva vasta kirpputoroitu vanha lääkekaappi sekä pieni puuastia muuttuivat hyvin koristeelliseksi asetelmaksi ihan vaan kananmunilla ja ystävän tuomilla tulppaaneilla. Nahkamaljakko kruunaa kokonaisuuden.

Sitten kun oikein pinnistelin että mitä täältä löytyisi sellaista joka viittaa pääsiäiseen sain aikaan tämän asetelman jossa selkeästi on pääsiäikoristeiden kolme elementtiä; pupu, höyhenet ja ruoho. Tässä tapauksessa tosin ruohosipuli, pupunainen patsas sekä pölyhuiska. Aika hauska mielestäni, vaikka ei ehkä ihan ilmiselvä tämäkään.

Mutta sitten oli pakko jo tehdä jotain ihan oikeaa pääsiäiskoristelua, jottei tämä nyt ihan leikiksi mene. Laitoin aikaansaannokseni tuonne StyleRoomiin esille ja tähän vain tällaisen härnyykuvan, että mitä siellä nyt sitten onkaan. Kookospähkinä nyt ainakin. Käykää ihmeessä kurkkaamassa miltä tuo kokonaisuudessaan näyttää. Omasta mielestäni aika hieno taas tuli.

Ja jos sinulla on kivoja pääsiäsiaskarteluja joita haluaisit esitellä kannattaa osallistua StyleRoomin pääsiäishaasteeseen. Jos taas kaipaat vinkkejä miten koristella kotisi pääsiäisaikaan sopivaksi löytyy siihenkin runsaasti vinkkejä StyleRoomista hakusanalla "pääsiäinen".

I usually don't put up much decoration for easter. I try to make some arrangements that slighty hint easter, but nothing too loud. This year I decided to do some crafts and made a pretty nice easter decoration with only one store bought item. Go look what I made in my StyleRoom folder here.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Eräs unelma

Minulla on ollut jo vuosikausia unelma tietynlaisesta kylpyhuoneesta tähän taloon. Sain sen aikoinaan tv-sarjasta Sinkkuelämää. Kun muutimme tänne kymmenen vuotta sitten pyöri sarja joka ilta telkkarissa ja sitä tuli aina remonttipäivien jälkeen tuijoteltua.

Noihin aikoihin tänne oli suunnitelmissa tehdä iso kylpyhuone saunaosastoineen, mutta se ei ole vieläkään toteutunut. Sen sijaan remontoimme vanhasta väliaikaiseksi tarkoitetun joka on edelleen käytössä. En tiedä johtuuko se ison kylppärin puuttumattomuus enemmänkin siitä että tuo väliaikainen toimii niin hyvin vai siitä että uuden rakentaminen on niin julmetun kallista. No, mene tiedä. Siihen isompaan kuitenkin aina haaveissani laitan tietynlaisen tyylin ja se tyyli on jotakuinkin sama kun Carrie Bradshawilla on asuntonsa kylpyhuoneessa tuossa Sinkkuelämää sarjassa.

Puoleen seinään asti pelkistetyt metrolaatat tiilikuvioladonnalla ja päälle ne kauniit kaakelilistat jotka rajaavat laatoitetut alueet. Juuri sellaiset jotka ovat selkeästi vanhaan tyyliin mutta ovat ihanan ajattomat ja sopivat moneen eri aikaan ja kotiin, kuten nyt vaikka rintamamiestaloon.

Ja kun tästä olen tässä haaveillut niin tulipa mieleeni eräänä joulukuisena aamuna, että mitähän se maksaisi vaivan lisäksi jos laittaisin sellaiset nyt tuohon nykyiseen kylppäriin. Kun ei sitä edes tiedä kauanko vielä sitä saunaosastoa joutuu odottelemaan. Pikaisesti tutkin ja laskin ja kas, eipä tuo kovin kalliiksi tulisi. 

Tämä kun ei ole koolla pilattu tämä kylppäri. Kompakti on, mutta todella toimiva ja edullinen käyttää.  Ei ole turhia neliöitä, mutta ikkuna on ja tunnelma kohdillaan. Asia jota muutama vieras on kysynyt, on että missä tuolla voi kädet pestä kun sitä lavuaaria ei ole ja heille olemma sanoneet että siinähän se on, vähän vaan isompi kun muilla yleensä. Meillä siihen mahtuu kylpyynkin. Hana on jätetty hieman ylemmäs jotta tuossa voi ne kädet pestä ja hampaat ja naamankin. Suihkunkin voi ottaa, mutta harvemmin sitä tehdään, kylpeminen kun on niin paljon mukavampaa.

Nättihän tämä on näinkin, lattia on kohdillaan ja kalusteet, mutta tuo inha lasikuitutapetti tekee tilasta vähän halvan oloisen. Ja vielä kun värisävykin on tuollainen kellertävä ei se yhtäkkiä näytä enää siedettävältä ollenkaan.
Ja siitä se päätös sitten syntyi; teen tuolle ne "carriebradshawit" nyt. Kävin heti tilaamassa laatat. Ensi viikolla alkaa remontti.

I've for years dreamed of a bigger bathroom. One that would look like Carrie Bradshaws bathroom in the tv show Sex And The City. With plain subway tiles and beautiful tile moldings. We once planned a bigger bathroom to this house, but ended up renovating the tiny one and have lived with it since. We still don't have the money to do the big one and since I really, really want to fulfill my dream I suddenly had an idea to do it in the small bathroom. So I went and ordered the tiles yesterday. 

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Pohdintoja Annan huoneeseen

Kian huoneen tultua valmiiksi on aika taas keskittyä Annan huoneeseen. Se on tyyliltään niin erilainen että sen valmistuminen näin kirppistelemällä ottaa enemmän aikaa, sinne kun pitää löytää niitä aarteita.

Yksi asia löytyi kuitenkin melko alussa, kun pohdiskelin mistä saisin tuollaista kivaa muotoa huoneeseen mikä näkyy tässä Annan tekemässä moodboardissa tuon hauskan rottinkisohvan muodossa (melko keskellä alhaalla).

Ikealla oli muutama vuosi takaperin valikoimissaan Noresund-rautasänky mikä tuli oitis mieleen tuon kiemuraisen muodon takia ja eihän sellaista tarvinnut sitten kovin kauaa käytettynä etsiä kun sopiva yksilö löytyi.  140 leveänä sopii hyvin lähes aikuisen  tarpeisiin ja vähän naisellisempine muotoineen tekee muuten niin maskuliiniseksi suunnitellusta huoneesta vähän pehmeämmän.


Sängyn ollessa varastoituna väliaikaisesti täällä minun hoteissani päätin vähän testailla omilla tekstiileillä, että minkä tyyliset petivehkeet tuohon sitten hankittaisiin. Ne saisivat taas olla vähemmän romanttisia, mutta kuitenkin mukavia. Nämä hömppälän himan (H&M Homen) tyyny ja pussilakana kassissa olisivat ihan napakymppejä, mutta kun en omistani tahtoisi luopua pitää katsoa josko jostain muualta tulisi vastaan.

Vähän tummemmatkin sävyt vielä menisivät. Päädyn päällä oleva pussilakana ja huopa olisivat kyllä minulle ylimääräisiä, mutta niiden pariksi tarvitsisi kyllä jotain rouheaa (kuten tuo tyyny). Noh, ans kattoo ny mitä sieltä kirppareilta löytyy, jahka tässä nyt vaan kiireiltään taas ehtisi kiertelemään lähteä. 

Jos satutte omaamaan tuollaisia tekstilakanoita tai tiedätte missä niitä vielä kaupan olisi (käytetyt etusijalla) niin vinkatkaa toki jos viitsitte.

As Kia's room is ready now, its' time to continue planning Anna's room. We found the perfect bed for her. It's an Ikea - vintage, Noredund bed, a model no longer sold in Ikea, but was easily found second hand. It has just the right amount of girlyness for the room.

Now I just need to find bedding close to these ones in the pictures. These are mine that I just borrowed there to feel what would look the best.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Vaeltelija

Ihan jokainen bloggaaja joka kuvia tänne internetsiin lataa törmää joskus siihen että niitä pöllitään. Milloin minnekin ja milläkin syyllä. Joskus ne saa pois pöllijiltään ja joskus taas ei sitten millään. Minäkin olen tässä vuosien saatossa törmännyt kuvieni luvattomaan käyttöön vaikka ja missä.

 Olenkin jo aikaa sitten lakannut suhtautumasta siihen liian tiukkapipoisesti ja säätänyt kuvieni resoluution sellaiseksi ettei sitä voi käyttää juuri muualla kun netissä. Mutta on olemassa yksi kuva jonka pöllimisestä olen välistä harmistunut sydänjuuriani myöten. Nimittäin tuo ylläoleva. Se on peräisin postauksestani vuodelta 2011 ja se läksi voron matkaan ihan samoin tein.

Se on tullut vastaan jo monella hyviä sisustusvinkkejä jakavalla sivustolla, ympäri maailmaa, facebookissa, instassa ja vaikka missä. Se on joissain muuttanut värejään jonkun kökön kuvankäsittelijän kourissa, mutta aina se on tuo sama kuva. Ja se syy miksi minua harmittaa on se, kun siitä tykätään aivan valtavasti näillä sivustoilla, mutta minä en saa siitä yhtään glooriaa itselleni. Järjettömän hyvä idea, mutta kukaan ei tiedä kenen se on.

Olen aina tuon pöllityn kuvan löytäessäni jostain ilman linkkausta, koittanut keskustella ylläpitäjän kanssa, tapellut muutaman kanssa ja saanut ainakin parista sivustosta sen katoamaan ja muutamasta paikasta itseni katoamaan, mutta ikinä, kuunaan ja koskaan en ole saanut näitä uskomaan että kuva on minun ottamani ja minun kotoani. Nykyään tyydynkin vain kommentoimaan kuvaan, jos se on mahdollista, että se on minun. Jos laitan linkin postaukseeni jossa kuva on se useimmiten poistetaan. Aika turhauttavaa eikö? Niin pirskatti vie minustakin.

No, turha tässä on siitä enempiä vikistä. Siellä kiertelee, maailmalla. Huitelee niin kuin kadonnut lapsi, eikä paljoa äidilleen soittele. Minulla on kuitenkin originaali sekä kuva että nuo tavarat. Nyt eivät enää seinällä, mutta tallessa kuitenkin. Kuvasin ne tänään ihan vaan että jos se viimeisin taho kenen kanssa asiasta kättä taannoin väänsin eksyisi blogiini ja uskoisi että tuo alkuperäinen on tosiaan minun ottama kuva ja ehkä sitten suostuisi sen jakamalleen sivustolle linkkaamaan.

It's sometimes frustrating when people just take your pictures from your blog and share them out without linking back to you. As a blogger I've ran in to it a lot. I usually don't mind it that much since I only share pictures with quite low resolution. They are useless outside the internet. But there's one shot that "left" my blog I feel especially bad and it's the one on the top of this post. And the reason I feel bad is that it's widely spread picture and has thousads of likes in every page it appears and I don't get any of that glory to myself. Bo-hoo. Such a great idea, but no one knows who's idea. 
I've tried to inform people sharing that pic, that it's mine, but usually there's not much of a reaction.

So feeling frustrated yet again. as I found my pic on a site where there was no linking back to me I decided to make this post to proof that it is my picture, my idea and my stuff in it.  I still have everything in that pic even though it's no longer on display in my living room.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

The mööpeli

Sain Pikkutalon Sannalta haasteen kertoa mikä on miedän huushollissa se pisimpään mukana kulkenut kaluste tai se huonekalu josta ei ikinä luovuta. Tartuin tuohon oitis ja aloin pohtia mikä onkaan se kaluste joka on minun mukanani kulkenut pisimmän matkan. Monia mööpeleitä on tullut lapsuudenkodista mutta niistä suurimmasta osasta on aika jo jättänyt tai ne on saatu  omaan kotiin vasta myöhemmässä vaiheessa.

Kuljin siinä pitkin kämppää ja katselin kunnes siten tulin lapsen huoneeseen ja tajusin että siinähän se on; vanhan volkkarin perä! Se on se joka meillä on ollut pisimpään. Se on kulkenut mukana aina varhaisaikuisuudestani lähtien. Osan aikaa välillä varastossa mutta sitten taas käytössä kun lapsi tuli ja kasvoi leikki-ikään. Sitä on kannettu kuulkaa muutoissa sormet ja selät rusentuneina ja hampaat irvessä kiroillen. Sitä on yritetty puoliväkisinkin minulta  ostaa enkä myynyt ja sitten olen kerran rahapulassani yrittänyt sitä myydä, mutta onneksi kukaan ei juuri silloin halunnut ostaa.

Se on aikanaan tullut minulle erään kylmäkonehuollon pihalta. He olivat sen pelastaneet jonkin Helsinkiläisen lopetetun baarin jäämistöstä. Se oli siellä ollut kaljakorien säilyttimenä. Se makasi pitkän talven tämän konehuollon pihalla, vaaleanpunaiseksi maalattuna lumivaipan alla. Kävelin siitä usein ohi ja ihailin sitä ja sitten kun se oli siinä tarpeeksi kauan lojunut rohkaisin mieleni ja kävin kysymässä. Selvisi että he olivat vain odottaneet että joku siitä kiinnostuisi. Sain sen siltä istumalta ja ihan ilmaiseksi.

Minun luonani väri vaihtui oitis mustaksi ja siitä tuli tv-taso. Sellaisena se on palvellut siitä asti. Ensin minulla eri asuntojeni olohuoneissa, välillä varastossa ja sitten lapsen huoneessa. Se on aina ollut vierailla ihmetyksen aihe, että auto sisätiloissa, tai pala autoa, että onko se oikea edes. Oikea on ja meidän silmissä ei enää edes erikoinen. Tv-taso vain. Mutta semmoinen mööpeli josta ei ikinä luovuta. Lapsi saa sen jos tahtoo sitten aikanaan omaan kotiinsa viedä, mutta myydä en anna. Kun on kerran näin kauan jo mukana roikkunut niin olkoot loppuun asti. Ainakin aika hauska perintöromu siitä tulee jos ei muuta. Mahtavat tulevaisuuden lapsenlapsenlapset olla ihmeissään että joskus on tuollaisilla maanpintaa kuljettu.

Mikä on sinun rakkain kalusteesi tai sellainen joka on kulkenut mukanasi pisimpään? Pistän haasteen eteenpäin juuri sinulle. 

I got a challenge from Pikkutalo's Sanna to name one furniture I've had the longest. I had to think hard but then realized it's the piece of vintage vw kleinbus we have in my sons room that I've had the longest. I got it back in the early 90's and it didn't cost me anything at all. It had been salvaged from a bar in Helsinki that had stopped business and it was originally pink in color. I just painted it black and have had it as a tv-stand ever since. At some point I didn't like it and it was stored for years but when my son came to play age I got it back home to his room and he's had it ever since. It's the one piece of furniture I'm planning to keep in this family forever. 

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Kylttikauppias tässä hei

Olin jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni ajatusta tehdä kylttikauppaan E-taulu myös taitettavana mallina. Kun sitten sain jokin aika sitten pari sähköpostia jossa kyseltiin suurempaa taulua päätin pistää tuon ajatuksen toteutukseen ja parin mutkan kautta sain vihdoin työstettyä mallin markkinoille.

Tämä on siis edeltäjäänsä suurempi ja näyttävämpi. Tuon taitoksen ansiosta myös näppärä säilyttää, kuljettaa ja minulle postittaa. Näitä löytyy nyt siis kylttikaupastani. Hintatiedot siellä.

Samaan syssyyn tein myös toisen toivotun kylttiuutuuden. Niille joille pelkkä vapaa / varattu teksti ei vessan oveen ole riittävä, on nyt myös tarjolla kyltti joka selkeästi kertoo mitä oven takana on. Tämä myös lisätty valikoimiin.

Ja samalla voin kertoa että minulta on myös mahdollista tilata kylttejä ihan omalla tekstillä. Muutamia erikoiskylttejä olen jo tehnytkin. Kannattaa siis kysyä jos valmiista kylttimalleista ei mieleistä löydy. Hinnat näille erikoiskylteille määräytyvät koon ja tekstin määrän mukaan. Laitan näistäkin erikseen tiedon myös kylttikauppaani myöhemmin, mutta vihjaisen jo nyt jos kiinnostuneita löytyy. Sähköpostia tulemaan vaan.

I made some new signs to my little sign shop. A bigger version of the E-chart and a small sign to use on a restroom door. I also make custom signs to your liking. The cost of those depend on the sign size and the amount of text on it.  I also now offer shipping outside of Finland, so if you are interested of buying signs from me send me an email (address is on the upper left corner of the blog on a picture of a sign).

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Kian huone

Ja tällainen siitä huoneesta nyt sitten tuli. Tyyli suunniteltiin etukäteen mutta tavarat ja huonekalut valikoituivat sen mukaan mitä kirpputoreilta, osto- ja myyntiliikkeistä tai omista nurkista löytyi. Varsin jännittävä tyyli sisustaa sitä kun ei aina voi olla ihan varma mihin suuntaan se löytöjen myötä kehittyy, mutta sekös vaan tekee hommasta vieläkin hauskempaa.

Työpöytänurkkauksen tuoli osto- ja myyntiliikkeestä, pöytälevy talon omasta varastosta, pukkijalat ja taulunkehykset kierrätyskeskuksesta ja kello kirpputorilta. Ihanasti kasarityylinen korituoli löytyi ensinnä ja hetken mietitytti pukkijalkojen tullessa vastaan että miten sopisivat toisiinsa, mutta ihan turhaan mietin. Tosi hienosti käyvät yksiin.

Kirpputorilta löytynyt lipasto valittiin tarkkaan, että saatiin mitoiltaan sellainen joka käy muurin viereiseen lokoseen. Sen päälle sitten sommitelma kauniita kirppislöytöjä ja hieno kustomoitu pöytälamppu niin tyyli nurkassa on täydellinen.

Vintin ovien sormipanelit valkoisine kehyslistoineen käyvät tähän harmaaseen neuletapettiseinään niin hienosti nyt. Aiemmin asukkaiden inhoamista ovista tuli muutoksen myötä yksi huoneen ihanimmista yksityiskohdista.

Sänkyyn pedattiin uudet lakanat, asennettiin hienolla kankaalla verhoiltu pääty ja päälle pari tarkoin valittua koristetyynyä sekä torkkuhuopa. Itse en usko huolella sijaittuihin sänkyihin vaan pidän siitä että saavat olla huiskin haiskin jos siltä tuntuu. Kun pedissä on kauniit vuodevaatteet näyttää se nätiltä vaikka olisi kuinka myllätty.

Lakanat kirpputorilta, Ikeasta, H&M Homelta sekä Kodin1:sestä. Matto Ikeasta. Ja eikös vain tuo jakkarasta askartelemani yöpöytä sopinut tuohon kuin nenä päähän myös.

Muurin toisella puolella oli tilaa pienelle vaatekaapille. Sopivaa kun ei vastaan tullut päädyimme ostamaan tori.fistä kivan Ikean vanhempaa mallia olevan lasivitriinin jonka ovet teippasin umpeen. Menee ihan täydestä vaatekaapista nyt. 

Oven taakse tarvittiin stoppari jotta se ei kolauta kahvallaan seinään ja koskapa ne ovat aika rumia yksikseen laitoin niitä seinään kolme rinnakkain. Toimivat nimittäin tosi hyvin myös naulakkoina nuo. 

Muuriin piti myös keksiä jotain kivaa, mutta haasteena oli sen epätasainen pinta. Siihen ei mitään kvoin isoa tai painavaa saanut järkevästi laitettua. Ikeasta sitten löytyivät nämä ah-niin-kasarit palapeilit jotka sopivat sekä muuriin että tilaan ja sen tunnelmaan ihan täydellisesti.

Tapettiseinä määräytyi siis sen mukaan ettei sen seinän alempaa tapettikerrosta saanut poistettua. Uutta päälle vaan niin helpolla päästiin. Huoneen muut seinät maalattiin ihan maalarinvalkoisella, kiiltoasteeltaan täyshimmeällä maalilla. Katto ja lattia saivat olla niin kun olivatkin. Valaistusta lisättiin runsaasti. Kattovalon lisäksi huoneessa on kolme kohdevalaisinta. Pimeässä ei siis tarvitse enää olla, mutta jos tahtoo laitettiin ikkunaan sitä varten Ikeasta ostettu pimennysrullaverho.

Myös huoneen mittasuhteisiin kiinnitettiin erityistä huomiota korkeiden asioiden osalta. Kaikki on mitoitettu nykyisen asukkaan varrelle sopivaksi eikä mikään ole hänelle liian ylhäällä.

Kovin tarkkaan eivät halunneet laskea paljonko tähän projektiin dollareita upposi, mutta minä laskin salaa. Ihan pienen karvan päälle viisisataa euroa meni rahaa. Mielestäni todella sopuhinta kun katsoo kuinka suuren muutoksen sillä huoneeseen aikaan sai. Kaikki kuvissa näkyvä on sillä rahalla ostettua tai tuunattua (paitsi allekirjoittaneen musta käsilaukku komeron ovessa ja kamerakassi ovistopparissa.) Työtunteja ei laskettu laisinkaan koskapa olivat niin hauskoja. Aika on ilmaista ja sitä riittää aina ystäville jakaa.

Kia's room is ready. The room is now more light and airy and has well thought floor plan and lighting. The style is young and fresh with a little hint's of the 80's in it. The only reno we did was put the wallpaper to the back wall and painted the rest of the walls white.  The outcome is made with second hand things as much as possible. The overall cost of this room makeover was a little over 500 euros. No labor hours were counted.