Tule mukaan

maanantai 16. tammikuuta 2017

Järkkäilyä ja värkkäilyä köökissä

Juu ei siellä makuuhuoneessa sitten yksikään huonekalu liikahtanut joten keksin muuta puuhaa siksi aikaa kun viikko alkaa lähennellä loppuaan.

Keittiössä on jo vuosikausia kiusannut eräs seikka, aterinlaatikkoon ei ole mistään löytynyt sopivaa telinettä pitämään syömävehkeitä järjestyksessä. Ainoa lähellekään mitoiltaan sopiva lonksuu ja heiluu siellä ihan miten sattuu ja on ärsyttänyt minua vuosien saatossa suunnattomasti.

Sitten päätin tarttua härkää sarvista kun muistin että autotallissa lojuu pari pätkää kaappiprojekteista taannoin yli jäänyttä rimaa. Niistä saisin varmasti askarreltua laatikkoon just eikä melkein sopivan jakajan, jolla aterimet pysyisivät tiukasti järjestyksessään.

Ja kah, niinpäs sainkin. Kehikko istuu tuolla niin napakasti ettei erillistä pohjaa tarvinnut rakennella ollenkaan. Järjestys on kurinalainen ja vähän syvempi kuin ennen, muttei yhtään liian syvä jotta tuolta vielä helposti isommillakin nakkisormilla kaivelee tarpeeseensa sopivan välineen.

Samaan kiukkuun valjastin aterinlaatikon alakaapin kierrätyskassin säilytykseen. Kevyt uudelleenorganisointi ja kaapissa ennen säilytetyt roippeet (joista muuten suurin osa ihan turhuuksia) löysivät uudet paikkansa varsin helposti. 

Kassi taas toimii tässä juuri niin hyvin kun kuvittelinkin vaikka ovi aukeaakin logiikaltaan väärään suuntaan (suurin osa kierrätystuotteista kun kulkee tuosta tiskin ja kuivaustelineen kautta), mutta kun se aukeaa noin laajasti saa väärältäkin puolelta sujautettua kierrätettävän kassiin helposti. Tästä kassi on helppo sitten napata mukaan porstuaan ja lajitella isompiin astioihin. Melko mainiota sanoisin.

As the bedroom project is still waiting for the furniture to move I decided to do some small crafts to help my kitchen function better. The tableware drawer was a pain in the *** until I finally build a divider there to hold the tableware on it's place. And the cabinet below the drawer after a re-organisation became a place to hold the recycling bag. So unbelievebely better now.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Savimaaliprojekti tänään

Kaupallinen yhteistyö: Domus Classica
No nyt alkaa visioni jo selkeämmin näkyä makuuhuoneen seinissä. Otteeni pensseliin on rentoutunut sitten ensimäisen seinänpätkän ja lopputulos on paljon raffimpi ja kivampi kun en olle sipistellyt enää liikaa vaan antanut pensselinvetojen ja hutien rohkeasti näkyä. 

Tämä on siis tehty niin että nurkkiin ja reunoihin on sudittu tummempaa ja keskemmälle vaaleampaa. Pohjavärinä ollut alkuperäinen beige näkyy vähän sieltä täältä ja on osa kokonaisuutta. Koko ajan olen käyttänyt vain yhtä 50mm leveää pensseliä jota olen dippaillut väripurkkeihin ja lätkinyt väriä seiniin tummimmasta vaaleimpaan tai toisinpäin. Keskemmällä seinää pysytellyt pelkästään kahdessa vaaleimmassa sävyssä.

Vielä olisi kaksi seinänpätkää jäljellä mutta olen ollut kovin laiskalla tuulella. Sänky pitäisi siirtää edestä pois ja kaappeja ottaa irti seinistä että huoneen saisi kokonaan maalattua. Ehkä se tänään lähtisi vihdoin, kun koko perhe on paikalla nostoapuna, mutta saattaa olla että venähtää ensi viikon loppuunkin kun tämän huoneen viimeinen vaihe, eli lattiaremontti alkaa. Samaan syssyyn menisi nostelut. Ans kattoo ny.

In collaboration with Domus Classica. The clay paint project today. I really like how I've relaxed doing this and the result is getting better and better. By painting the corners and edges darker and the middle lighter creates a really vintage look to the walls. There's still a bit left to paint but I've been so lazy. I need to move the bed and cabinets a bit to reach the left of the walls. Not a big job but I might leave it till next weekend when the floor project starts and the furniture has to move anyway. We'll see.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Yrteille valoa

Näissä rintamamiestalon tehoneliöissä kun keksii jonkun hyvän tavan säästää tilaa, tulee siitä aina valtaisan hyvälle tuulelle.

Olen jo pidemmän aikaa tuskaillut talvisin kaupan yrttiruukkujen kanssa keittiössämme, ne kun tahtovat aina lopettaa elämänsä muutaman kituliaan pimeässä vietetyn päivän jälkeen. Tykkään tosi paljon tuoreista yrteistä ja olenkin tässä vuosien varrella tappanut niitä varmaan jo rekkalasteittain.

Olen kyyläillyt markkinoilla olevia yrttien kasvatukseen tarkoitettuja pienkasvattamoja ja kasvihuoneita, mutta aina törmännyt siihen ettei keittiössämme ole tilaa sellaiselle ympärivuotisesti. Enkä millään jaksa sellaista että kaapeissa lojuu vempeleitä joita käytetään vain osan aikaa vuodesta, unohtuvat piiloon yleensä.

Noh, tässä päivänä eräänä sain yllättävän ajatuksen, että jospa olisi olemassa sellainen lamppu jonka voisin laittaa tuohon keittiökaapin alle, siinä kun on semmoiselle hyvin tilaa, niin voisin sillä valaista niitä nuutuvia yrttiruukkujani aina silloin kun liian pimeää heille muuten on. Ja kas, aikani surffailtuani löysin sellaisen ja mistäs muualtakaan kun ihan Ikeasta.

Lamppu kätkeytyy kaapin alle oikein mainiosti eikä tuo valon värikään niin kamala ole etteikö sitä kehtaisi pitää päällä tuossa ihan vaikka koko päivän. Ja parasta on ettei tuo tilaa vie juuri yhtään. Nyt on ihan hirveästi yrttejä mutta voi olla että viikon päästä ei ole. Mutta sitten kun taas on voin valaista niitä näppärästi tässä. Ai että kuulkaa kun olen mielissäni tästä.

Ja niille jotka miettii että miksi se nyt horisee jostain kasvivaloista kun makuuhuoneen maalaus on vielä kesken, niin sanon vaan että voi elämä tätä pimeyttä ja pieniä ikkunoita. Maalaushomma on edistynyt mutta kuvaushomma ei. Napsin kuvia sieltä oitis jahka ehdin taas päivänvalon kanssa samaan aikaan hollille.

During the winter in Finland it can get so dark for so long periods that there has to be extra light for the plants otherwise they'll think it's the end of the world and die. 
I had been seeking for a solution in my kitchen to keep my store bought herbs alive longer than a couple of days and found this from Ikea. Now I have the lamp under the cupboard and can use it whenever I need, and when I don't I don't even know it's there. So practical in this small house with no extra counter top space.

maanantai 9. tammikuuta 2017

Seiniä niin kuin tauluja

Kaupallinen yhteistyö: Domus Classica
Ja makuuhuoneessa remontoiminen sen kun kiihtyy. Lokakuussa jo suunnittelin maalavani huoneen seinät savimaalilla ja se savimaaliprojekti potkaistaan käyntiin nyt
Sekoittelin eilen illalla savimaalia pigmentin kanssa ja tein kolme silmiini sopivaa sävyä: tumman lämpimän harmaan, vaalean harmaa-beigen sekä tummemman harmaa-beigen, myös greygenä tunnetun. Jätin myös reilusti valkoista, koska sitäkin tarvitaan tähän askarteluun. (Laitan myöhemmin postauksen maalien sekoittelusta ja pigmenteistä joita käytin. Nyt keskityn vain oleelliseen, eli itse maalaamiseen.)

Minua on aina viehättänyt seinien maalaaminen samaan tapaan kun jos maalaisin akryyliväreillä taulun. Tunnen ne värit kuin omat taskuni ja osaan sekoitella niistä juuri ja täsmälleen semmoiset sävyt kun tarvis on. Seinämaaleissa tämä ei ole oikein koskaan onnistunut, ne kun ovat tyystin eri tavaraa ja käyttäytyvät suurelta osin ilman minkäänlaista luettavissa olevaa logiikkaa. PAITSI tämä savimaali. Se on juurikin niin simppeli kun nuo taiteilijamaalitkin; sekoitat joukkoon haluamaasi pigmenttiä ja saat haluamasi sävyn. Tosin tämä vaatii jonkin verran väriopin tuntemusta jotta homman osaa, mutta sitähän minulta, taideaineita opiskelleelta jo löytyy.

Olen haaveillut sellaisista seinistä jotka muistuttaisivat vähän vanhaa rapattua seinää, mutta eivät olisi niin raffin näköiset kun yleensä teko-sellaiset ovat. Halusin palavasti kokeilla miten saisin tuolla savimaalilla ja pensselillä luotua sellaista efektiä ilman että joutuisin laastimaan siihen maalia lastalla tai maalailemaan eri värejä eri aikaan ja kas, onnistuuhan se.

Maalipurkit auki lattialle, käteen yksi sopiva pensseli ja hierotaan maalia silleen kun silmissä hyvältä näyttää. Tummempaa seinien ja ovien viereen ja vaaleampaa keskelle. Liikaa ajattelematta ja tuijottelematta yhtä kohtaa tai kokonaisuuttakin ettei tule liian tasainen kuviointi. Ei liikaa väriä kerrallaan ja antaa kaikkien värien sekottua enemmän tai vähemmän toisiinsa, mikä milloinkin mieltä just siinä kohdassa miellyttää. 

Helppoa minulle joka tottunut niillä akryyliväreillä taiteilemaan, ne kun kuivahtavat aika lailla samaa tahtia kun tämä savimaalikin. Ehdin juuri tehdä sen minkä pitää ja voin paikata tai luoda efektiä jo kuivaneen päälle. Ihan kun maalaisi oikein suuren suurta taulua, ei kuitenkaan ihan abstraktia vaan sellaista vähän esittävää.  

Tätä yhtä nurkkaa tässä nyt kokeeksi taiteilen kun ei oikein tuo valo tahdo riittää tässä huoneessa. Kamerakaan ei kuvaa seinää ihan niin kuin haluaisin vaan poimii nuo valkoiset sieltä vähän liikaa esille. Muistuttaa näissä kuvissa ehkä enemmän myrskypilviä kun vanhaa seinäpintaa, mutta luonnossa paljon parempi. Olen toistaiseksi hyvin tyytyväinen ja suorastaan sirisen innosta kun tästä on tulossa niin maan kauhian hiano! 

Ja muuten olisiko kellään hyvää ideaa miksi kutsua tätä tekniikkaa maalata seiniä? Itse olen tässä koittanut miettiä päätäni puhki että mikä tätä nyt parhaiten kuvaisi. Vesiväriseinä olisi hyvä muuten mutta kun on savimaali kyseessä niin ei oikein toimi vaikka lopputulos mielestäni vesivärityötä muistuttaakin. Liukuväriseinä taas on mielestäni asia ihan eri. Apuja otetaan tässä vastaan mieluusti siis.

The clay paint project in collaboration with Domus Classica.
I've been dreaming for a long time now to paint walls like I paint canvas with artist acrylic paints and finally I found a product that I can use just as I use my acrylics: the clay paint. I can make differend tones with pigments and the paint works just like acrylics with about the same drying time too. 
So I started to paint my bedroom walls to look like old plaster walls and I think the result is going to be awesome!

perjantai 6. tammikuuta 2017

Ja nyt kolahti kohilleen

Johan rupesi harmaa toimimaan vaikka maalausurakka alkaakin tuntua jo käsivarren mielestä varsin vaivalloiselta. Pensselillä ylöspäin sutiessa väsyy käsi näin kolmantena päivänä jo melkoisen nopeaan.

Illalla sain suurimman osan katosta jo uusiksi vähemmän sinisellä harmaalla ja ainakin näin valon myötäisesti sävy on juuri sitä mitä pitääkin (ylempi kuva).

Vastavalossa näkyy vielä ikkunan edessä selvä sinerrys ja se johtuu siitä että illalla en jaksanut noita hehkulamppurimpsuja jäähdytellä ja verhoja siirrellä vaan jätin maalaamatta niiltä kohdin.

Tästä kuvasta kun tarkkaan tiiraa niin näkee että tuossa alaosassa on selvästi sininen sävy ja ylempänä enämpi kellertävä (riippuu tietysti vähän näytöstäkin että miltä näyttää). Noin iso ero maaleilla katossa on.

Onneksi tämä uusi väri on nyt laakista hyvä. Voin sipsutella tuon katon valmiiksi ja alkaa sitten seinien kimppuun. Siitäkin tulossa melko jännittävä projekti kun itse sekoittelen sävyjä, mutta uskoni onnistumiseen on tämän erävoiton jälkeen erittäin vahva.

P.s. Kyselijöille tiedoksi: Katossa käytetyt sävyt olivat; tuo ensimäinen (eli se sinisempi) M499 ja tämä uusi S497. Ja maali Tikkurilan täyshimmeä Harmony.

And it's perfect! Not finished yet cause my hand is aching so bad, but perfect. The grey is now more like itself instead of blue. The magic was to use as yellowish grey as possible. As soon as I finish the painting of the ceiling I can start planning the walls. It's going to be as interesting or even more so when I get my hands to the clay paint that I'm going to tone myself. 

torstai 5. tammikuuta 2017

Näääh

No nyt toimi maali niinkuin pitikin. Tummuus on nyt hyvä, mutta jotenkin en sittenkään ihan täysillä ole tyytyväinen värivalintaani. Näin päivänvalossa se on jotenkin pielessä, liian sininen edelleen. Tiedän että seinien värin muutos vaikuttaa kattoonkin, mutta silti tunne siitä että väri ei ole nyt ihan kohdallaan ajoi minut taas uudestaan kaupoille ja nyt, illan hämyssä läästin siellä taas uutta sävyä pintaan, sellaista vähemmän pielessä olevaa harmaata tällä kertaa.

Vähän säätämiseksi meni remontti heti alussa, mutta uskon vakaasti että hyvä tästä vielä kuulkaa tulee. Se uudempi harmaa ainakin näin keinovalossa näyttää paremmalta ja uskon että huomenna kun sen luonnonvalossa näen niin en tule pettymään. Sormet ristissä nyt kumminkin.

And the right tone is applied over the light blue, but... I'm not sure I like this one either, somethings off. I think I didn't make the right color choice after all. It looks a little too blue to me. And as I stared it for a while I decided to do it one more time and so I went and got a new, a bit warmer tone that I started applying a moment ago. The result looks already better and I'll show it to you again tomorrow. 

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Hyvä alku ja pieni takapakki

Ja niin kun lupasin niin hetihän se alkaa tapahtua täällä. Makuuhuoneen remontointi aloitetaan ja se alkaa katon maalauksella. Sitä ennen kävin napsimassa sieltä muutaman nujuisen kuvan kun katto vielä kuultelee kullanvärissään.

Ihan mukavahan tuommoinenkin aurinkoinen värimaailma näin talven pakkasilla on ollut, mutta kymmenen vuotta kullanväristä kattoa tuijoteltuani tulin siihen tulokseen että vaihtelua pitää saada.

Koskapa seinien väriä muutetaan taas (se lienee jo ainakin kolmas kerta) niin katto pitää mätsätä niihin paremmin. Kultakatto on toiminut hyvin siinä suhteessa että se on saanut katon näyttämään korkeammalta ja uusi sävy pitää olla siis yhtä tumma tai jopa vähän tummempikin jotta vaikutelma säilyy samana. Huone on muutenkin niin pieni että jos tuo katto tuosta rojahtaa millinkin alaspäin niin se muuttuu ihan komeroksi (testattu valkoisella katolla, se roikkui ihan kiinni päälaessa).

Noh, päätin että aika tummana harmaana se on varmasti hyvä. Valitsin tarkoin sävyn ja hain maalin valmiiksi eilen. Tänään sitten aloin läätsiä sitä kattoon kun huomasin jotain omituista...

Se on ihan pielessä, ihan vaalean sinistä eikä tummaa harmaata. En millään saattanut uskoa että olisin sävyn noin pieleen valinnut ja ajattelin ensin että se varmaan kuivuttuaan muuttuu tummemmaksi (niin kuin usein käy), vaan eipä muuttunutkaan.

Siinä sitten kun aloin tarkemmin maalipurkkia syynätä niin hoksasin, että väärään pohjaan oli nyt tehty tuo tökötti. Ei auttanut kun marssia uudelleen kaupoille reklamoimaan ja hakemaan uusi purkki ja johan alkoi homma toimia. Pimeys vaan kerkesi laskeutua niin että kuvata ei sitä ehtinyt. Laitan siis lisää kuvia katon sävystä huomenna kun päivä taas paistaa.

The renovation in the bedroom starts with the painting of the ceiling. The golden tone has been there for ten years now and I'm so bored with it. I chose the new tone to be a quite dark grey, to keep the effect that the roof is higher (yes in this room it works that way. A white ceiling made this room look like a closet). 

But it didn't quite work out as planned. As I started painting I noticed something was wrong, the tone was completely wrong, it looked like light blue instead of grey. As I looked the paint bucket I realized they had sold me the wrong paint type. So I went back to the store and they made me a new one and I carried on painting. I'll show you the results of it tomorrow.